Kun Nanna Karalahti astui ensimmäistä kertaa valoa tulvivaan kivitaloon, hän tiesi heti tulleensa kotiin. Espoon Westendin rauhassa arki on saanut uuden rytmin – siinä yhdistyvät harmoninen sisustus, luonnonläheisyys ja ennen kaikkea lämmin tunnelma, joka tuntuu heti ovella.
Aamu valkenee Espoon Westendissä kuulaana. Nanna Karalahti avaa valkoisen kivitalon oven hymyillen ja toivottaa tervetulleeksi.
Jo kynnykseltä avautuu upea näkymä yli 200-neliöiseen, valoisaan kotiin, jossa laadukkaat vaaleat pinnat, korkeat huoneet ja suurista ikkunoista tulviva valo luovat levollisen ensivaikutelman.
Modernin kodin tunnelma on rauhallinen ja harmoninen, mutta siinä on myös ripaus Nannan omaa elämäniloa: pehmeitä tekstiilejä, lämpimiä sävyjä ja yksityiskohtia, jotka tuovat huoneisiin luonnetta.
Kaikesta huokuu rakkaus esteettisyyteen ja hyvinvointiin – jokainen huone on mietitty niin, että siellä on hyvä olla ja hengittää.
Kohtalo puuttui peliin
Unelmien kodin löytyminen Westendistä ei ollut suunnitelmissa, vaan enemmänkin kohtalon johdatusta. Perhe asui aiemmin Keravalla, mutta uuden arjen koittaessa Nanna alkoi etsiä uutta kotia itselle ja lapsilleen Helsingistä.
Tämän vuoden loppiaisena hän vieraili ystävänsä luona Espoon Haukilahdessa. Seutu ei ollut hänelle entuudestaan tuttu, mutta sen luonto ja rauha tekivät heti lähtemättömän vaikutuksen.
– Siinä rantaraitilla puistojen, päiväkotien ja meren ohi kävellessä tuli yhtäkkiä voimakas tunne, että tänne haluan muuttaa. Intuitio sanoi, että tämä olisi oikea paikka meille. Oikeastaan siitä hetkestä lähtien päätin, että perheemme muuttaa Keravalta Espooseen, Nanna kertoo.
Asuntoa etsiessään hän huomasi, että kriteerit täyttäviä koteja oli alueella vain vähän. Oma koti oli vielä myymättä, joten Nanna alkoi etsiä vuokrattavia taloja. Yhdestä potentiaalisesta kohteesta hän ehti jo kysyä välittäjältä, mutta oli liian myöhässä – se oli ehtinyt jo mennä.
Pian sama välittäjä kuitenkin yllättäen palasi asiaan, sillä hänellä oli tiedossaan talo, jota ei oltaisi tuomassa julkiseen hakuun, mutta joka saattaisi olla mahdollinen.
– Kaikki tapahtui todella nopeasti. Kävin katsomassa talon seuraavana päivänä, ja jo ovella tiesin, että tässä se on. Rakkautta ensi silmäyksellä, Nanna hymyilee.
Helmikuun alussa muutto oli tehty, ja lapset aloittivat koulun Espoossa. Uusi arki oli valmis alkamaan.
Oma sisustustyyli löytyy kokeilemalla
Kotiin on vähitellen muotoutunut omannäköinen sisustustyyli – Nannan mukaan osin jopa sattumalta. Esimerkiksi edelliseltä perheeltä jääneet koristeelliset kristallilamput hän oli ensin aikeissa vaihtaa, kunnes huomasi, että ne sopivatkin yllättävän hyvin muuhun sisustukseen.
Nanna ei varsinaisesti miellä itseään sisustajaksi, mutta luottaa vahvasti intuitioonsa myös kodin estetiikassa.
– En seuraa sisustustrendejä, mutta tiedän, mistä pidän. Joskus on vaikea hahmottaa, sopiiko jokin yhdistelmä yhteen, mutta tykkään kokeilla. Olisi joskus piristävää saada myös ammattilaisen vinkkejä, hän hymyilee.
Viime aikoina Westendin kotiin on tullut myös sisustusratkaisuja, joita Nanna ei olisi aiemmin osannut kuvitella.
– Olen vaaleiden sävyjen ystävä, mutta esimerkiksi yläkerran kylpyhuoneessa on nyt VM Carpetin vihreä Basaltti-matto, josta pidän kovasti. En yleensä käytä mitään vihreää, mutta sinne se sopii täydellisesti. Ja sama sävy jatkuu kivasti myös muissa yksityiskohdissa, kuten pyyhkeissä, hän kuvailee.
Lapset saavat olla lapsia
Nanna iloitsee siitä, että osa vanhan kodin kalusteista löysi yllättävän hyvin paikkansa myös uudessa ympäristössä.
– Vanha ruokapöytä asettui keittiöön kuin itsestään. Se näyttää siellä tosi söpöltä, sillä pöydän ympärille jää juuri sopivasti tilaa ja avaruutta. Pyöreä, beige Basaltti-mittatilausmatto sen alla on kerrassaan ihana. Mielestäni VM Carpetin matot ovat ylipäänsä todella käytännöllisiä lapsiperheelle, sillä niistä saa tahrat vaivattomasti pois, hän kiittelee.
Lasten tulee saada elää ja olla lapsia – koti on olemista, ei näyttämistä varten.
Kolmen lapsen äitinä Nanna on oppinut suhtautumaan kotiin rennosti.
– Meillä on 9-, 7- ja 3-vuotiaat lapset, joten ihan kaikkea ei ehdi viimeistellä, eikä sisustaminen ole prioriteettilistan ykkösenä. Olisi ihanaa esimerkiksi maalata tai rimoittaa seiniä, mutta nyt aika ei yksinkertaisesti riitä. Koti tuntuu hyvältä juuri tällaisenaan.
Tärkeintä on kodin tunnelma
Perhe on kotiutunut Westendiin nopeasti. Koulut ja päiväkodit ovat lähellä, uusia ystäviä on löytynyt, ja arki on juuri sellaista kuin Nanna toivoo: tavallista, turvallista ja lähellä luontoa. Kodissa viihtyminen on hänelle ennen kaikkea tunneasia.
– Täällä on välillä vähän sellainen espanjalaistyyppinen energia. Tykkään, kun kotona käy vieraita, lapsilla on kavereita ja kuuluu naurua – se tekee kodista elävän. Rakastan myös takkatulta ja lämpimän kotoisaa fiilistä. Nyt kun meillä on oma takka, olen siitä ihan fiiliksissä. Oikein odotan kylmiä päiviä, että pääsen sytyttämään tulen, Nanna nauraa.
Takan edessä katseen vangitsee villainen Loimu-matto, joka tuo kotiin pehmeyttä.
Hän kuvailee itseään koti-ihmiseksi, joka viihtyy parhaiten omassa kodissaan, niin perheen kuin ystävienkin seurassa.
– Lapsuudessani meillä oli aina ihmisiä kylässä. Äitini on todellinen tunnelmanluoja, ja ehkä juuri siksi rakastan edelleen jouluja. Ne ovat aina olleet täynnä lämpöä ja hyvää fiilistä, hän muistelee.
Westendistä on tullut Nannalle ja lapsille yhteinen turvasatama, paikka, jossa on helppo hengittää ja olla.
– Kyllä tästä on tullut meidän koti. Ja onhan se myös hyvä motivaattori työntekoon – ajatus, että tämän voisi jonain päivänä ostaa omaksi, Nanna hymyilee.
Lapsiperheen arki näkyy kodissa väistämättä – ja saa näkyä.
– Lapset liikkuvat, sotkevat ja joskus joku kaatuu tai menee rikki. Onhan vaalea sisustus aina vähän riskialtis, mutta en jaksa stressata ja kulkea rätti kädessä perässä pyyhkimässä. Jos jotain menee pilalle, niin sitten menee. Kyllä lasten tulee saada elää ja olla lapsia. Koti on olemista, ei näyttämistä varten, hän alleviivaa.
